Hih hih, hiilaria

Eilen oli huono päivä. Hiilarihötön mussutus alkoi jo kahvitauolla, kun valitsin fetatäytteisen sämpylän maitorahkaarahkan sijaan. Lounaan metsäsienikeitto oli hyvä valinta, mutta päivää ja iltaa kohden kiire vei voiton ja söin muun muassa suklaata ja suosikkiherkkuani karjalanpiirakoita (kananmunalla tietysti). En silti ole mikään karppaaja. Täysin hiilihydraatiton ruoka ei sovi minulle, enkä usko sellaisen ruokavalion olevaan kovin terveellinenkään. Terveys ja hyvä olo on kuitenkin tärkeämpää kuin laihtuminen. Pyrin kuitenkin syömään vähähiilihydraattisesti, mutta eilisen osalta se ei oikein onnistunut. Toisaalta, tänään pitäisi olla sitten energiaa juoksulenkkeillä.

Yhden hienon asian huomasin eilen, etten oikeastaan pidä enää tavallisen suklaan mausta. Se on liian makean ällöttävä ja jotenkin keinotekoinen. Uusi suosikkini raakasuklaa on mielestäni oikeasti parempaa. Tai siitä jää ainakin jälkikäteen paljon parempi olo. Lisäksi hedelmiä olen vetänyt hulluna, vaikkei tosin niitäkään suositella liiallisissa määrin. Onneksi en ole vielä millään superdietillä. Voisi siinä itku tulla jos sais popsia pelkkää porkkanaa ja protksua. Tosin sekin on edessä, sillä keväällä kun olen saanut painoa kevennettyä, aion siirtyä takaisin salitreeniin ja tiukempaan rääkkiin. Siihen asti sulatellaan läskiä.

 

Ihanaa kun tulee viikonloppu. Vaikka minulla on lauantaina koulupäivä, se tarkoittaa sitä, että saan nukkua ainakin kahdeksaan. Normaalisti arkena herätys on puoli kuusi. Ja sunnuntaina saakin sitten nukkua niin pitkään kuin sielu sietää. Suuresti myös toivon, etteivät pakkaset menisi kovasti yli kymmen asteen. Saisi juostua pidempiä lenkkejä. Sen lisäksi ajattelin lukea tenttiin, siivota (koko kämpän), tehdä ruokaa pakkaseen ensi viikoksi, MUTTA myös laiskotella ja tuijottaa telkkaria. Liikuntaakin tärkeämpi tavoite on RELAUS. Sitä muistakaa tekin tehdä.

 

 

(Kuva lähde: www.lifefood.de)